No joo, ei ole ny tullu tätä päiviteltyä ku meille ei mitään erikoisempaa olekaan tapahtunu et ihan perus arkea tuon minun töihin paluun jälkeen paitsi nyt eilen ja tänään ollut vähän aktiivisempaa koiruuksien kans Sirun ja Kidan petotesti eilen ja tänään käytiinkin sit Milan kans Maaningalla luonnetestissä.

Mutta alotellaanpa Sirun ja Kidan petotestistä. Elikkäs koiruudet kävivät karhuun tutustumassa, Kidan kans mentiin ensin ja Kida kyl toimi testissä aivan olettamallani tavalla, lähtee jäljelle ja haukkuu karhun tullessa sille agressiivisesti ja esitteli sille oman kauniin hymynsä. Tekee valehyökkäyksiä karhua kohti eikä päästä sitä minun lähelle. Testaaja kehui koiraa kovasti että tällä tyylillä koira kiinnittäisi karhun huomion itseensä joten ite kerkeis luikkia takavasemmalle. 

Sittenpä oliki Siru sirppanan vuoro. Sirulta odotin et hän luikkii takavasemmalle et meehä vaan keskenäs syötäväks minä ainaki painun hittoon täältä.... mutta ei, vaan alkuun Siru jäi todella vahvasti jumimaan karhun hajulle eikä edes huomannu et nalle on tulossa kohti ja vähän piti itellä sitä vähä herätellä et haloo tuleha poies sieltä. Sitte ku se näki tämän pyörillä kulkevan kummajaisen nii katteli siinä hetken ihmeissään et mikähä ihme tuoki meinaa olla ja mitä sille pitäisi muka tehdä. Muutaman kerran se siinä haukahteli ja meni vähä lähemmäs sitte piti vähän palailla äiteen taakse pikkusen piipittämään mutta loppua kohden kuitenkin rohkaistui ja haukku hetken ihan kunnolla. Kakarahan tuo meidän Siru vielä on mutta paremmin sillä meni mitä oletin niin se on positiivista, kyl se siitä viel kasvaa ja rohkaistuu. :)

Hirveesti harmittaa että Kajaanin testissä ei ollut ammattikuvaajaa paikalla tai kun katsoo esim facebookissa niiden sivuja missä ovat millonkin olleet niin niitä koiria on kuvattu ja kuvia on saanut ottaa omaan käyttöön. Mun kuvat on mun omalta puhelimelta kaappauksia videolta joten esim Kidastakaan en saa tänne sitä kaunista hymyilykuvaa kun kuvattu takaapäin mut ei voi mitään näillä mennään.

 

No mutta tämän päivän tapahtumiin eli Milan luonnetesti. Voin sanoo et olipahan reissu. Lähettiin kotoota 9 jälkeen aamulla koska ohjeistus oli et noin tuntia ennen testiä on hyvä olla paikalla ja meidän aika oli 12.45. No siin kerkes käydä auton tankkaamassa ja eipä tarttenu kiirettä pitää. Tekstiviesti tuli puhelimeen noin 10.50 mut enhä mä sitä ny kesken ajon voinu lukemaan rueta varsinki ku yksin olin autolla liikenteessä ni aattelin et kohta oon perillä vajaa puol tuntia. No jos oisin vaa pysähtyny ja lukenu ni ois voinu koukata mutkan kautta ja mennä kahville ja syömään, sillä viestissä oli et testiajat myöhästyy tuomarille sattuneen tapaturman vuoksi. No mepä oltiin Milan kans jo paikan päällä eikä kyl mutkaa kotonakaan viitti lähtä tekemään. Tosiaan aamun toisen koirakon suorituksen loppuvaiheessa kun laukauksia olivat suorittaneet kyy oli purrut toista tuomaria joten eipä siinä auta ku lekurille lähteä ja meillä muilla testattavilla ooteltava et saadaanko toista tuomaria paikalle vai peruuntuuko koko homma.

Siinäpä sit ooteltiin ja saatiinki sit tieto et viimestään klo 15 jatkuu testit ja meidän testi ois ollu sit siitä heti toisena arviolla 15.35. Eipä se auttanu ku odotella onneks oli kova tuulinen sää ja Milalla oli autossa häkki et pysty pitää konttia ja ovia auki, lisäks Milalla oli viilennysmatto. Mut tuulinen sää kyl pelasti tilanteen ettei kuuma tullu.

No päästiin kuitenki oletettua aikasemmin alottelemaan ja Mila sai alottaa kun Milaa ennen oleva koira ei ollu saapunu viel paikalle kun toinen tuomari pääsikin paikalle oletettua nopeammin. 

Mila kyl yllätti mut testissä täysin, en olis uskonu et puolustais mua uhkaavassa tilanteessa kun sen on tottunut näkemään vaan heiluttelemassa kaikille häntää, mutta kyllä se haukku ja lopulta irvisteli kohti tulevalle öykkärille joka huito jotaki oksanpätkää. Kidan kohalla asia ois täysin eri koska sillä riittää luonnetta, pitää kyllä ihan mielenkiinnon vuoksi käydä Kida joskus testauttamassa.

Seinällä kävi hassusti, sillä Mila oli päättänyt et hänhä ei tähän jää ku tommonen örisevä ukko tulee oksan kans kohti, pikku kiskasu ja pannan kiinnityslenkki jäi siihen paikkaan ja koira lähti ehtimään mihin se mamma hävisi. Kaiken huippu oli viel et ne ei kelpuuttanu testiin meidän omaa pantaa vaan antoivat lainapannan mut se ei sit halunnu kestää.

Mutta itse ajattelin että ei tuo mun pehmis kummosia pisteitä tuosta testistä tule saamaan et alle 100 varmaan jää, mutta yllätti kyl et sai pisteitä 157/300 ja tuomari sano että ihan keskiverto saksanpaimenkoiran pisteet, eli ylpee oon koirastani. Kuvia testistä ei valitettavasti ole koska kaveri jonka oli alunperin tarkoitus mukaan lähteä joutui valitettavasti perumaan mutta ihan hyvän syyn takia.

Nyt sitten odotellaan Milalle juoksuja ja nyt ne saa jo ihan luvan kans tulla, vaikkakin toivon et viel panttais jonku aikaa sillä olen tilannut mahdollisen synnytyksen viikolle 37, joten nähtäväks jää miten Mila sen toteuttaa, mut kyl huomaan jo Milassa selkeää levottomuutta ja Jogi parka saanut kärsiä kun Mila ottanut sen höykkyytyksen kohteeksi niin kun se aina tekee pikkusen ennen kun juoksut alkaa ja niiden alkuvaiheessa.. mut alkamisesta noin 10 pv ni Jogi ois siitä aivan paras ja sille mielistellään ihan kympillä :D

Sekä odotellaan kesän näyttelyitä. Huomenna starttaa Milan ekan pentueen kaksi pentua (tai no junnujahan nuo jo on) Tuurin näyttelyissä Ares (Rautsin Special Year Of Pandemic) ja Breda ( Rautsin Sparkling Sunshine). Onnea kehiin <3

Loppuun viel vähä kuvia